[ Pasi on koira ] [ Monitoimipantteri ] [ Mistä on pantterit tehty? ]
Pasi on koira
Niin, kuinka sen voisikaan määritellä paremmin. Koiramaisessa viisaudessaan se pitää meitä vallassaan. Ohjailee ja määräilee hyvin hienotunteisesti ja ymmärtäväisesti. Välillä se antaa meidän jopa luulla olevan sitä viisaampia - vain hetken.
Huomaamatta se työntää peiliä eteemme, kehottaa katsomaan itseämme, huomaamaan sanamme ja tekomme.
Lahjaksi se antaa itsensä, vilpittömästi, kokonaan.
Pasi kuljettaa meitä mukaan monenlaisiin kokemuksiin. Siitä on tullut kumppani työhön ja harrastuksiin, väsymätön puurtaja, johon voi luottaa.
Se on rikastuttanut elämäämme löytämällä uusia ystäviä. Se on vienyt mukanaan kaukomatkoille historiaansa ja on opettanut, etten koiraa voi koskaan täysin ymmärtää.
Mitä sen kaikki eri äänet tarkoittavat, miksi se laulaa? Miksi se aina vaan jaksaa innostua yhteisestä tekemisestä - ihan mistä tahansa? Miksi se rakastaa kaikkia ihmisiä? Mistä se tietää kiivetä juuri sen lohduttajaa kaipaavan syliin? Miksi se nappaa hiusdonitsin päästä? Miksi se matkii mudi-Esterin hassun-idioottimaista käyttäytymistä? Miksi se uittaa saniaisia purossa ja sitten syö ne? Miksi sillä on yleensä niin älyttömän hauskaa - ihan yksikseenkin?
Taitaa nauraa meille!
AlkuunMonitoimi-Pantteri
Pasi on...
RETKIKOIRA
Tuskin pitäisin niin paljon tästä rodusta, jos en viettäisi niin paljon aikaa yhteisillä reissuilla. Tutuksi ovat tulleet pitkospuut, riippusillat, kanootit ja veneet, laavut ja teltat. Ne parhaimmat ominaisuudet tulevat esiin juuri luonnossa yhdessä liikkuessa, ja tehtävissä, joissa koira saa olla vapaana. Toteuttaa omaa itsenäistä itseänsä, käyttää omia aivojansa. Ja mitä enemmän olemme yhdessä, sitä enemmän ne aivoitukset alkavat olla yhteisiä.
Pasi on kuin minä, tuntematonta polkua aina mielenkiintoista mennä eteenpäin, takaisin samaa reittiä tuleminen tosi tylsää. Leirissä Pasi ottaa vartiopaikan lähettyviltä, niin että näkyvyys on hyvä ja tuuli käy suoraan nenään. Leiriin saapuvat vieraat paljastaa pieni kurkku-tuhahdus hyvissä ajoin. Muodostaa retkueesta hyvin nopeasti oman laumansa ja silloin vieraat erotellaan.
>> Pasinkin reissuja: Reppumaa
-ihmisen rauhoitusalue
>> Pasi testaa
>> Retkeilyvalionarvovaatimukset
(retkikaveri Savun sivuilla)
PELASTUSKOIRA
Kiinnostuksen kohteeni, Vapaaehtoinen Pelastuspalvelu ja koiran käyttö etsintätilanteessa sopii lapinporokoiralle kuin häntä pyllyyn. Uskomaton sekoitus yhdessä tekemisen halua ja koiran kykyä työskennellä kuitenkin itsenäisesti tekee Pasista toivottavasti hyvän pelastuskoiran sinä päivänä kun katson voivani oikeasti sitoutua Vapaaehtoiseen pelastuspalveluun. Taajamaetsintäkurssi on jo käyty - seuraavaa kurssia odotellaan.
Olemme innolla olleet mukana lappalaiskoiraharrastajien pelastusetsintäkursseilla.
JÄLKIKOIRA
Aivan ylivoimaisesti parasta on Pasin nenä. Onneksi se käyttää nenän antamia tietoja yhdessä aivojen kanssa, joten jäljestäminen on helppoa ja mukavaa. Pennusta alkaneet piilosleikit ovat innostaneet sen vannoutuneeksi jälkikoiraksi, joka "ei koskaan" jätä jälkeä kesken. Paitsi kerran, saas nähdä miten jatkossa.
VETOKOIRA
Talvinen luonto saa usein seurata mielenkiintoista näytelmää, kun täti-ihminen perehtyy suksilla luistelutekniikan saloihin. Kotiovelta pääsemme järven jään kautta epävirallisille laduille läheiseen metsään tai sitten autolla huruttelemme metsäautotien pohjia pitkin hiihtelemään. Varusteena Pasilla husky-valjaat, joustava köysi sekä minulla vetovyö, josta koiran saa äkkiä irti esim. kaatumisen varalta. Vaikkei Pasi ihan malamuutille pärjää vetohommissa niin kyllä se ylämäessä kivasti auttaa.
Jonakin päivänä Pasi pääsee muodostamaan lapinmalamuuttivaljakon ystäväni koirien kanssa.
***
Pasi on myös...
VIESTIKOIRA
Kun sieni- ja marjametsällä isäni ulottaa tutkimusretkensä näkymättömiin, käy Pasi hakemassa hänet evästauolle. Ja sitten eväät nautitaan yhdessä.
LINTUKOIRA
Pasi lintutornissa
Keväisin kulkumme johtaa lähialueen lintutorneille. Hetken Pasikin jaksaa innostua, sen jälkeen kuuntelen huokailua jaloistani.
Metsässä usein ilmaisee minulle katseella korkealla lentävät linnut.
JÄNISKOIRA
Syksyn metsäretkellämme seuraamme lyöttääntyi aito oikea suomenajokoira, joka ei kaikista yrityksistä huolimattamme jättänyt meitä seuraavaan pariin tuntiin.
Kun sitten Pasi singahti pusikkoon ja kiljahti jäniksen merkiksi, niin tämä salojen herrasmiesajokoira pysytteli vain kiltisti jalkamme juuressa.
METSÄSTYSKOIRA
Syksyisin Pasi viettää paljon aikaa isännän kanssa metsällä. Vaikka pienet myyrät saavat tuntea nahoissaan suuren mustan metsästäjän vaarallisuuden, niin enemmän on intoa kuin ajatusta Pasin metsästyskuvioissa. Voidaan luokitella myös tosi kultaiseksi noutajaksi, kun nouti lammesta ammutun sorsan.
LAIVAKOIRA
Vaikka ei oikeeta laivaa olekaan, niin kannella mahtuu silti oleskelemaan. Lyhyet matkat sujuvat kätevästi kannella, vauhti kallossa ja bensaa suonissa - kovakaan kyyti ei hirvitä. Hissukseen mennessä siten kurkistellaan laidan yli ja nautiskellaan vastaantulevista hajuista ja näkymistä. Kuten kunnon vartiokoira, ei Pasikaan öitään veneen sisällä vietä - vaan laiturilla omaa laivaansa vahtien.
Alkuun
Alkuun